Tiedot­teet

Pohjois-Karjalan vihreän siirtymän suunni­telmat kansal­li­seen käsittelyyn

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus hyväksyi EU:n oikeu­den­mu­kaista siirtymää (JTF) koskevan Pohjois-Karjalan suunni­telman 20.6. Suunni­telma toimi­te­taan työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riöön ja edelleen valtio­neu­voston kautta EU-komission käsittelyyn.

JTF-rahoitus on osa EU:n vihreää siirtymää (Green Deal), ja Suomessa rahoi­tusta ohjataan alueille, joihin turpeen energia­käytön muutos vaikuttaa. Suunni­telman valmis­te­lu­ryhmä on muodos­tunut Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen edusta­jista. Lisäksi suunni­tel­masta on pidetty lukuisia työpa­joja ja infotilaisuuksia.

Pohjois-Karjalassa JTF-rahoitusta voidaan käyttää elinkei­no­toi­minnan uudis­ta­mi­seen ja monipuo­lis­ta­mi­seen sekä niitä edistä­vään tutkimus‑, kehittämis- ja innovaa­tio­toi­min­taan, uudel­leen­kou­lu­tuk­seen sekä turve­tuo­tan­nosta poistu­vien alueiden ennal­lis­ta­mi­seen ja jälkikäyttöön.

JTF-suunnitelma käsittää vuodet 2022–2027 ja sen suuruus Pohjois-Karjalassa on 56 miljoonaa euroa. JTF-rahoituksesta päättävät maakun­ta­liitto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Rahoitus avataan, kun EU-komissio on hyväk­synyt suunni­telman. Tavoit­teena on, että suunni­telman rahoi­tusta voidaan avata osittain ns. kansal­li­sella riskillä syksyllä 2022.

Suomessa vastaavia suunni­telmia laadi­taan 14 maakunnassa.

Esitetty työvoima- ja yritys­pal­ve­luiden rahoi­tus­malli ei sovellu korkean työttö­myyden kunnille

Julkisten työvoima- ja yritys­pal­ve­luiden uudel­leen järjes­tä­mistä koskeva lainsää­däntö uudistuu. Maakun­ta­hal­litus hyväksyi maakun­ta­liiton lausunnon esitys­luon­nok­sesta, jonka työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö on laatinut. Pohjois-Karjalan näkökul­masta uudis­tuksen keskeisin ongelma on rahoitusmalli.

- Esityksen mukaan työvoi­ma­pal­ve­lujen valtio­no­suus perus­tuisi pitkälti kunnan väestö­poh­jaan. Työikäisen väestön määrän painoarvo rahoi­tuk­sessa olisi 70 % ja työttö­myyden painoarvo 30 %. Malli kohtelee Pohjois­Kar­jalan kuntien kaltaisia korkean työttö­myyden kuntia erityisen huonosti. Esitetty Pohjois­Kar­jalan ja maakunnan kuntien kannalta täysin kestä­mätön rahoi­tus­malli ei ole hyväk­syt­tä­vissä ja se pitää muuttaa palve­lu­tar­peen mukai­seksi. Rahoi­tus­kri­tee­rien tulee olla vahvasti kytkök­sissä palve­lujen paikal­li­seen tarpee­seen, maakun­ta­liiton lausun­nossa todetaan.

Barents-puheenjohtajuus aikaistuu ja pitenee

Maakun­ta­hal­litus päätti ottaa vastaan Pohjois-Karjalalle tarjotun Barentsin alueel­lisen yhteis­työn ennen­ai­kaisen puheen­joh­ta­juuden. Puheen­joh­ta­juus alkaa kesäkuussa 2022 ja päättyy lokakuussa 2023. Maakunta jatkaa puheen­joh­ta­juutta myös sille aiemmin sovitulla kaudella eli vuodet 2023–2025.

Pohjois-Karjalasta piti alun perin tulla Barentsin alueneu­voston puheen­joh­ta­ja­maa­kunta lokakuussa 2023 Venäjän Nenet­sian autono­misen piiri­kunnan jälkeen. Barents-yhteistyö keskey­tet­tiin Venäjän ja Nenet­sian kanssa Ukrainan sodan takia, joten Pohjois-Karjala ottaa vetovas­tuun Barentsin virka­mies­ko­mi­tean ja Suomen ulkomi­nis­te­riön toiveesta.

Vuosina 2022 ja 2023 maakun­nassa järjes­te­tään alueiden maaher­rojen ja maakun­ta­joh­ta­jien kokouksia sekä alueiden virka­miesten kokouksia. Maaher­rojen ja maakun­ta­joh­ta­jien kokouksia johtaa maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen ja alueiden virka­miesten kokouksia yhteys­pääl­likkö Timo Leinonen. Kokousten yhtey­teen järjes­te­tään erilaisia teema­ti­lai­suuksia yhteis­työn painopis­teistä, joita ovat vihreä siirtymä, huolto­var­muus, liikenne ja logis­tiikka sekä nuoriso.

Joensuun seudun maa-aineshuoltoon etsitään ratkaisuja

Maakun­ta­hal­li­tuk­sessa käytiin keskus­telua Joensuun seudun maa-aineshuollosta. Maakun­ta­liitto selvittää yhdessä Joensuun, Kontio­lahden, Liperin, Outokummun ja Polvi­järven kanssa seudun soran­oton nykyti­lan­teen. Tavoit­teena on turvata maa-aineshuolto pohja­ve­sien suojelu huomioiden.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus määräsi touko­kuun alussa maa-ainesten ottamisen keskey­tet­tä­väksi Kontio­lahden kunnan alueella sijait­se­valla Kerolan­kan­kaalla, kun pohja­ve­dessä havait­tiin kohon­neita nikke­li­pi­toi­suuksia. Kerolan­kangas on paitsi Joensuun seudun tärkein soran­ot­toalue myös merkit­tävä pohja­ve­sialue. Yrittä­jille tulisi löytää korvaavia kohteita riittävän läheltä, jotta kustan­nukset eivät nouse liian korkeiksi.

- Seudulla tarvi­taan pitkä­ai­kainen näkymä maa-aineshuollon parissa toimi­ville yrityk­sille. Uskon, että tämän selvi­tyksen kautta pääsemme ratkai­suun, jolla voidaan huomioida sekä raken­ta­misen tarpeet että ympäris­tö­ky­sy­mykset, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen sanoo.

Maakun­ta­kaava 2040:n toinen vaihe etenee

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2040:n toisen vaiheen osallistumis- jaarvioin­ti­suun­ni­telman. Huhti­kuun ajan nähtä­villä ollee­seen suunni­tel­maan saatiin 22 lausuntoa.

Palaut­teen perus­teella Heinä­veden kuntaa koskevan maakun­ta­kaavan laadintaa pidetään hyvänä, samoin liiken­ne­sel­vi­tyksen laadintaa. Huomiota tulee kiinnittää myös luonnonympäristö- ja kulttuu­riym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siin sekä maakun­tien välisten raja-alueiden merkin­töjen yhtenäistämiseen.

Kaavan tavoit­teena on yhteen­so­vittaa ja liittää Etelä-Savon maakun­ta­kaava Heinä­veden kunnan osalta Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaa­vaan, yhtenäistää maakun­ta­kaa­va­mer­kinnät sekä tarkas­tella Heinä­veden maankäytön tavoi­te­tilaa vuoteen 2040.

Maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 29.8.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen, p. 040 067 3114, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], yhteys­pääl­likkö (Barents-yhteistyö) Timo Leinonen, p. 050 463 1424, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Timo Korka­lainen, p. 045 663 5376, [email protected]