Nelivuo­tinen AgroRES-hanke lähenee maaliviivaa

AgroRES-hankkeessa on edistetty maata­louden uusiu­tuvan energian hyödyn­tä­mistä ja vaihdettu hyviä käytän­töjä seitsemän EU-maan maakun­tien välillä elokuusta 2019 alkaen. Pohjois-Karjalan AgroRES-asiantuntijaryhmä kokoontui 12.5. käymään läpi hankkeen tuloksia, terveisiä Roomassa pidetystä aluei­den­vä­li­sestä päätös­kon­fe­rens­sista sekä kuulu­misia uusiu­tuvan energian alalta omasta maakunnasta.

Jokai­selle partne­ria­lu­eelle on laadittu kunkin tarpeista lähtien oma alueel­linen toimin­taoh­jelma. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton AgroRES-toimintaohjelman keskeinen tavoite on vauhdittaa maata­louden uusiu­tu­vaan energiaan liittyviä kehitys­hank­keita, joilla myös toteu­te­taan maakunnan ilmasto- ja energiaoh­jelmaa IE2030.

- Tämän vuoden alussa mietimme yhdessä ELY-keskuksen kanssa keinoja edistää ja vauhdittaa ilmasto- ja energia-asioita. Päätimme koota ELY-keskuksen kanssa keskei­sistä asian­tun­ti­joista koostuvan ryhmän, niin sanotun ilmas­to­nyrkin, jolla ilmasto- ja energiaoh­jelman toteut­ta­mista maakun­nassa vauhdi­te­taan. Asian­tun­ti­ja­ryhmä valmis­telee myös sisäl­töjä ja esityksiä laaja-alaisen kuntien ja muiden sidos­ryh­mien edusta­jista muodos­tuvan Ilmasto- ja energiaoh­jelman 2030 teema­ryhmän käsitel­tä­väksi. ELY-keskus on maakun­ta­liiton ohella keskeisiä julkisia rahoit­tajia alueella, maakun­ta­liiton aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen kertoi.

- Uuden ohjel­ma­kauden rahoi­tus­pää­tökset ovat viiväs­ty­neet Eura 2021:n (EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan rahas­tojen hallin­ta­jär­jes­telmä) viiveiden takia, mutta vihdoinkin myös maakun­ta­liitto pääsee käsit­te­le­mään hanke­ha­ke­muksia järjes­tel­mässä ja purka­maan muodos­tu­nutta sumaa, Pitkänen lupasi.

Auto kulkee jätteiden voimalla

Biokaa­sualan kehityk­sestä tietoiskun antoi Biokymppi Oy:n toimi­tus­joh­taja Mika Juvonen, joka on osallis­tunut AgroRES-hankkeeseen sen alusta lähtien. Yritys on mukana myös 2022 tammi­kuussa hankkeen sivuilla julkais­tussa hyvien käytän­töjen oppaassa.

Biokaasun valmis­tuk­sessa hyödyn­ne­tään jätteitä ja tähteitä, joten se on resurs­si­vii­sasta energiaa ja tukee omava­raista kansan­ta­loutta, alueta­loutta ja huoltovarmuutta.

Kiteellä tuotettua biokaasua on maalis­kuusta 2023 voinut tankata autoihin Joensuussa Wegas-liikennekaasuasemalla. Myös Kiteellä avautuu Biokympin tankkaus­a­sema julki­seen käyttöön 15.5.2023. Liiken­ne­käytön tulevai­suus on epävarmaa, koska henkilö- ja paket­ti­au­toille ennakoi­daan poltto­moot­to­ri­kieltoa vuodesta 2035 lähtien. Juvonen näkee kuitenkin biokaa­sulle kysyntää myös tulevai­suu­dessa. Jos ajoneu­vo­kaasun kysyntä laskee, tarvetta on teollisuudessa.

Vaikut­ta­minen ja yhteistyö alan yhdis­tyk­sissä ja edunval­von­ta­jär­jes­töissä sekä edunval­vonta EU:n ja valtion suuntaan on keskeistä biokaa­sualan kehityksessä.

– Järjestöt keskus­te­levat ja sopivat keske­nään millaisia esityksiä annetaan yhdessä lainval­mis­te­li­joille. Mukana on kunnal­lisia ja yksityisiä toimi­joita, jotka voivat yhdessä paremmin vaikuttaa päättä­jiin. Yhteistyö on voimaa, Juvonen totesi.

Uuden halli­tuksen aloit­taessa huomio kohdistuu jakelu­vel­voit­teen tasoon, eli miten suuri osa liiken­ne­polt­toai­neiden jakeli­joiden toimit­ta­masta energiasta on vähin­tään oltava peräisin uusiu­tu­vista energialähteistä.

- Meille on merki­tystä, onko jakelu­vel­voite 14 vai 24 prosenttia. Koska tuotta­mamme energia on kokonaan peräisin uusiu­tu­vista energioista, jakelu­vel­voite vaikuttaa siihen, miten paljon voimme ansaita myymällä ylimää­räisiä päästö­oi­keuk­siamme fossii­listen polttoai­neiden jakeli­joille, Juvonen kertoi.

Kommu­ni­koiva energia ja energiayhteisöt

Projek­ti­pääl­likkö Kim Blomqvist esitteli Karelia-ammattikorkeakoulun kommu­ni­koivan energian hanketta, jossa on kehitetty energiayh­tei­söjä ja niihin liittyviä digitaa­lisia palve­lu­rat­kai­suja, niiden kestä­vyyttä ja hiilineutraalisuutta. 

- Olemme tehneet digitaa­lisen, avoimen sovel­luksen energiayh­tei­söille sekä energian­hal­lin­ta­pal­velun. Alusta lähtien olemme mieltä­neet tämän silta­hank­keeksi energiayh­tei­söjen seuraa­valle vaiheelle, koska hankkeen alkaessa kansal­linen lainsää­dän­tö­kään ei ollut aivan valmis niiden osalta, Blomqvist kertoi.

Blomqvist esitteli työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön vasti­kään julkai­seman energiayh­tei­söjen luokit­telun ja kertoi, että kiinteistön sisäiset energiayh­teisöt ovat mahdol­lis­tu­neet Fingridin vuoden 2023 alussa tekemän sähkön­ku­lu­tus­paik­kojen tiedon­hal­linnan päivi­tyksen seurauksena.

Lähie­ner­giayh­tei­söjen toimintaa ja älykästä energian­ja­ko­mallia Karelia-ammattikorkeakoulu on pilotoinut 15 vuokra-asunnon rivita­lossa Tohma­jär­vellä. Kohteessa on käytössä aurin­ko­voi­mala, maalämpö, kiinteis­tö­mit­ta­rointi, asunto­mit­tarit sekä pilottia varten kehitetty reaaliai­kainen energiayhteisösovellus.

EXPRESS-hanke edistää energiaomavaraisuutta

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto esitteli uuden Interreg Europe ‑ohjel­masta rahoi­tet­tavan, alueiden energiao­ma­va­rai­suutta ja uusiu­tuvan energian osuutta edistävän EXPRESS-hankkeen sekä kertasi maakun­ta­liiton kautta haettavat rahoi­tus­mah­dol­li­suudet ja kannusti aktii­vi­suu­teen rahoi­tus­hauissa maakunnan kehityksen hyväksi.

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaoh­jelman IE 2030 toteu­tusta on seurattu mm. kunnille tehdyllä kyselyllä, miten ilmas­ton­muu­toksen hillinnän tai siihen sopeu­tu­misen toimia on jo toteu­tettu, mitä asioita on tekemättä, ja mitä uusia keinoja ehkä tarvitaan.

- Ohjelma on kunnian­hi­moinen, mutta etenee mahdol­li­suuksia etsien. Tavoit­teita pitää uskaltaa asettaa. Esimer­kiksi 80 prosentin päästö­vä­hen­nyksen saavut­ta­mi­seen ei riitä pelkäs­tään suurim­pien päästö­läh­teiden vähen­tä­minen, vaan muidenkin päästö­läh­teiden kohdalla tarvi­taan toimia, uusia keinoja ja hybri­di­rat­kai­suja. Lisätyötä vaatii myös osallis­ta­mi­seen liittyvä tavoite eli maakunnan osaamisen ja tutki­mus­tiedon saaminen laajaan käyttöön, maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula kertoi.