Tiedotteet
Lentojen jatko Joensuuhun turvattu, Karjalan radan kunnostus etenee
Pääministeri Orpon hallituksen ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi julkaistiin eilen. Pohjois-Karjalan näkökulmasta budjettiehdotus sisältää kaksi saavutettavuutta parantavaa päätöstä.
Ostopalvelulla toteutettava lentoyhteys Joensuun ja Helsingin välillä jatkuu kevääseen 2026 saakka. Valtio varaa maakuntalentojen tukemiseen 38 miljoonaa euroa.
- Tämä ratkaisu luo tulevaisuususkoa ja antaa työrauhan kehittää lentoja markkinaehtoisemmaksi. Lentojen kysyntä kasvaa koko ajan, kun vientiyritystemme väki liikkuu maailmalla, sanoo yhteyspäällikkö Jarno Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Turusen mukaan tärkeintä on, että budjettiriihen päätöksen myötä lennot on turvattu katkeamattomasti.
- Tästä iso kiitos kaikille asian eteen ponnistelleille ja erityisesti alueemme kansanedustajille. Ja hienoa, ettei tässä ratkaisussa kuntien kukkarolle mennä nyt, kun kuntien talous on muutenkin niin tiukka lähivuodet. Uuden ostopalvelukauden kilpailutuksen valmistelu pääsee nyt viipymättä liikkeelle. Pohjois-Karjalassakin on tärkeää miettiä, miten erityisesti kansainvälisiä matkailijoita saadaan entistä enemmän maakuntaan.
Pohjois-Karjalan ja samalla Itä-Suomen kärkihankkeisiin kuuluvan Karjalan radan parantaminen nytkähtää jälleen eteenpäin. Luumäki–Imatra osuuden toinen vaihe on hallituksen kiireellisesti edistettävien suunnittelukohteiden kategoriassa jo ensi vuodelle.
Itä-Suomen rataverkon välityskyvyn parantaminen on äärimmäisen tärkeää. Tavaraliikenne Karjalan radalla on kasvanut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
- Seuraavaksi katseet on suunnattava Joensuun ja Imatran välisen rataosan kunnostamiseen. Myös maakunnan tiehankkeet esimerkiksi Ylämyllyllä ja Karvion kanavan kohdalla vaativat seuraavassa vaiheessa hallitukselta nopeita päätöksiä, Jarno Turunen toteaa.
Hallitusohjelmassakin mainittu Palokin koskien ennallistaminen on myös ensi vuoden talousarvioesityksessä. Hallitus aikoo käynnistää patojen purkamisen suunnittelun.
- Maakunnan kannalta on hyvä, että valtio aikoo kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta 280 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Myös korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin osoitetaan lisää rahoitusta.
