Pohjois-Karjalan muutto­voitto ennätyk­sel­listä maahan­muuton ansiosta

Tilas­to­kes­kuksen 25.1. julkis­ta­mien ennakol­listen väestön­muu­tos­tie­tojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku vuoden 2023 lopulla oli 162 312. Maakun­taan muutti muista maista 1 907 henkeä. Ukrai­na­laiset selit­tivät suuren osan koko maan ja Pohjois-Karjalan maahan­muuton kasvusta.

Vuoden 2023 väestö­ke­hi­tyk­seen vaikutti vahvasti maahan­muutto: Pohjois-Karjalaan muutti muista maista kaikkiaan 1 907 henkeä. Kun maasta­muut­tajia oli vain 171 henkeä, maakunnan netto­maa­han­muut­to­voitto oli 1 736.

- Tämä oli selvällä margi­naa­lilla ennätyk­sel­linen luku. Aiempi ennätys oli edelli­seltä vuodelta eli vuodelta 2022, jolloin netto­maa­han­muutto oli 1 067 henkeä, kertoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Nyt julkis­tetut ennak­ko­tiedot eivät sisällä tietoa muutta­jien lähtö­maista tai kansallisuuksista.

- Vuoden 2022 luvuissa eivät vielä näkyneet ukrai­na­laiset turva­pai­kan­ha­kijat, jotka tulevat mukaan tilas­toihin kotikun­ta­ha­kujen ja sijoi­tusten jälkeen. Viime vuonna tehtyjen kotikun­ta­pää­tösten myötä ukrai­na­laiset selit­tivät suuren osan niin koko maan kuin Pohjois-Karjalankin maahan­muuton kasvusta, Niiranen kertoo.

Lapsia syntyi vähän, silti väkiluvun lasku taittui

Maahan­muuton piris­ty­mi­sestä huoli­matta Pohjois-Karjalan väkiluku laski vuoden aikana 228 hengellä. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalassa syntyi viime vuonna vain 1 001 lasta. Luku oli tilas­to­his­to­rian pienin. Kuolleita oli 2 218 eli luonnol­linen väestön­muutos oli 1 217 henkeä miinuksen puolella.

- Väkiluvun lasku oli huomat­ta­vasti vähäi­sempää kuin viime vuosina keski­määrin – maakunnan väki on vähen­tynyt keski­määrin 700 hengellä vuosit­tain viimeisen kymmenen vuoden aikana, Kimmo Niiranen toteaa.

Rääkky­lässä syntyi koko vuoden aikana vain kolme lasta, kahdessa muussakin kunnassa jäätiin alle 10 synty­neen. Joensuussa syntyi puolet maakunnan lapsista (502), mutta kun kuolleita oli 886, kuolleiden enemmyys verotti Joensuun väkilukua 384 hengellä.

Joensuun ja Liperin väkiluku kasvoivat

Netto­maa­han­muuton osalta kaikki Pohjois-Karjalan kunnat saivat muutto­voittoa. Sen sijaan maan sisäisen muutto­liik­keen osalta muutto­voittoa kerrytti vain yksi kunta, Polvi­järvi (+10 henkeä). Koko maakunnan tasolla maan sisäinen muutto­liike oli 755 hengen verran tappiol­lista. Tulomuutto maakunnan kuntiin oli alhai­sinta sitten vuoden 2003.

Maan sisäisen muutto­liik­keen ja maahan­muuton summaava kokonais­net­to­muutto oli kuitenkin koko maakunnan osalta 981 hengen verran voitol­lista. Tämäkin oli ennätys, edellinen ennätys oli vuodelta 2021 (654 henkeä). Pohjois-Karjalan kunnista seitsemän sai kokonais­muut­to­voittoa. Eniten kokonais­muut­to­voittoa sai Joensuu (927 henkeä). Suurimman muutto­tap­pion kirjasi puoles­taan Kontio­lahti (-62), joka toisaalta oli Pohjois-Karjalan kunnista ainoa, jossa syntyi enemmän ihmisiä kuin mitä kuoli.

Kun huomioi­daan sekä muutto­liike että luonnol­linen väestön­muutos, Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuun (+547) ja niukasti Liperin (+2) kokonais­vä­ki­luku kasvoi viime vuonna.

Nyt julkis­tetut viime vuoden väestön­muu­tos­tiedot ovat ennakol­lisia. Lopul­liset tiedot luonnol­lisen väestö­muu­toksen osalta julkis­te­taan huhti­kuun lopulla, muutto­lii­ke­ti­lastot julkis­te­taan 23.5.