Ilmas­to­ky­sy­myk­siin keskit­ty­ville kehit­tä­jille tulee riittä­mään töitä myös Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on rahoit­tanut 39 metsä­ta­lou­teen, biota­lou­teen, ilmas­toon ja energiaan liittyvää hanketta yhteensä 21 miljoo­nalla eurolla vuosina 2020–2024.

Maakun­ta­liiton rahoit­ta­mien kehittämis- ja inves­toin­ti­hank­keiden pääpaino on ollut metsissä ja metsä­bio­ta­lou­dessa, sillä 81 prosenttia rahoi­tuk­sesta on käytetty niihin. Metsä­sek­torin painoarvoa perus­telee muun muassa se, että sieltä tulee maakunnan arvon­li­säyk­sestä 10,8 prosenttia ja siellä työsken­telee 5,5 prosenttia työlli­sistä. Samalla Pohjois-Karjalan metsät kasvavat hyvin.

39 hankkeen joukossa on kaikkien aikojen suurin maakun­ta­liiton rahoit­tama hanke­ko­ko­nai­suus: Kiteen Puhoksen bioter­mi­naalin uudis­ta­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen myönnet­tiin kevät­tal­vella yli neljä miljoonaa euroa Oikeu­den­mu­kaisen siirtymän rahas­tosta (JTF). Termi­naalin käyttäjiä ovat muun muassa puu- ja bio- sekä kierrä­tys­puu­tuot­teiden toimit­tajat, lämpö­lai­tokset, energiayh­tiöt ja metsä­alan jalostusyritykset.

Ilmas­ton­muu­toksen ehkäi­se­mi­seen ja sopeu­tu­mi­seen liittyviä hankkeita on rahoi­tettu toistai­seksi maltil­li­sesti, yhteensä 1,15 miljoo­nalla eurolla.

- Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­minen ja sen hillintä ovat toki olleet osaltaan mukana myös metsiin ja metsä­bio­ta­lou­teen liitty­vissä hankkeissa, mutta jatkossa toivomme enemmän paino­tusta juuri niihin ilmas­to­ky­sy­myk­siin. Erityi­sesti sopeu­tu­mi­seen kaiva­taan tekoja, sillä kielteiset vaiku­tukset näkyvät jo nyt esimer­kiksi luonnossa. Aihepiiri ei ole helppo, joten työtä tulee riittä­mään hanke­toi­mi­joille, maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula sanoo.

Hankkeiden kautta tietoa ja osaamista 

Sari Koivula on koonnut kaikki maakun­ta­liiton rahoit­tamat metsä‑, ilmasto- ja energia-aiheiset hankkeet viimeisen reilun neljän vuoden ajalta. Hankkeet ovat osaltaan toteut­ta­neet Pohjois-Karjalan maakun­taoh­jelman (POKAT 2025) tavoit­teita niin elinkei­nojen kehit­tä­misen kuin ilmas­to­työn saralla. Hankkeiden tuloksia tarkas­tel­lessa kannattaa huomioida, että ne ovat osa kokonaisuutta.

- Esimer­kiksi tutki­joiden työ hankkeissa on tuottanut kattavaa tietoa maakunnan luonnon­va­roista sekä metsän­hoi­dol­li­sista toimen­pi­teistä, joilla talous­met­sissä voidaan puuntuo­tannon rinnalla huolehtia myös hiili­va­ras­toista ja luontoar­voista. Tämän tiedon ja osaamisen jalkaut­ta­minen on työn seuraava askel, Koivula toteaa.

- Turve­maihin liittyvä hanketyö tulee tuotta­maan mielen­kiin­toisia ratkai­suja turpeen korvaa­mi­seen raaka-aineena. Myös varsi­naisten turvea­lueiden ilmas­to­kes­tävän käytön kehit­tä­minen ennal­lis­ta­misen rinnalla on uusi ja mielen­kiin­toinen mahdol­li­suus elinkei­noe­lämän monipuolistamiseksi.

Rahoi­tus­läh­teinä ovat olleet pääosin EU:n rahoi­tusin­stru­mentit eli Euroopan alueke­hi­tys­ra­hasto ja Oikeu­den­mu­kaisen siirtymän rahasto. Kansal­lisia rahoi­tus­läh­teitä ovat olleet Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen ja Alueel­liset innovaa­tiot ja kokeilut ‑määrä­rahat. Lisäksi hankkeet ovat saaneet rahoi­tusta Pohjois-Karjalan tulevai­suus­ra­has­tosta ja ympäristöministeriöltä.

Lisätie­toja